Simsällskap

PUNARUSKAN KARAMELLI "MELLI"


- Kaunis kuin karamelli -


© Marita Kienanen (oikeanpuoleinen kuva)

Rotu: somali

Sukupuoli: naaras (leikattu)

Väri: riistanvärinen (SOM n)

Syntymäaika: 24.6.1995

Vanhemmat(isä/emo): Argon´s Night Time Shadow (SOM o) x Hingstbackes Frida (ABY n var) Sukutaulu

Kasvattaja: Tuija Kosonen

Lempinimet: Melli, Prinsessa, Kausalan kaunotar

Näyttelyura: International Premior

Kuvagalleria

Somalikissa, joka on abessinialaisen puolipitkäkarvamuunnos, muistuttaa nuorempana isokokoista oravaa ja aikuisena pientä kettua. Siitä käytetään myös nimitystä koira-kissa sen koiramaisen uskollisen luonteensa mukaan. Se on keskikokoinen ja sopusuhtainen, siinä ei ole mitään ylikorostettuja piirteitä. Pitkä "ketunhäntä", tuuheat "pöksyt" ja monilla aikuisilla oleva komea kauluri tekevät koko kissasta todella upean näköisen. Takatassuissa olevat "saappaat" kruunaavat koko komeuden. Rodun erikoisominaisuus on turkin ticking eli jokainen selkäpuolen karva on raidallinen. Tämä antaa turkille erittäin kauniin ja elävän vaikutelman. Yhdessä karvassa voi olla jopa kymmenen raitaa, mutta yleensä niitä on kolme ja tumma raita on ulommaisena (http://www.somakiss.net/rotuesittely).

Melli oli nimensä veroinen kissa: kaunis kuin karamelli. Sillä oli mantelinmuotoiset meripihkanväriset silmät ja se säilytti kauneutensa vielä vanhempanakin. Melli kiintyi raivokkaasti häntä hyvin hoitaviin omistajiin ja vaati erittäin paljon huomiota osakseen. Kaikki huomio prinsessalle ja muille ei mitään :).

Melli ei viihtynyt näyttelyissä, vaan murisi ja sähisi häkissä koko ajan. Se inhosi suljettuja paikkoja ja ovia ja näyttelyissä nimenomaan vieraat hajut olivat kova pala. Tuomari ei valinnut Melliä useinkaan jatkoon, koska se oli niin hermostunut, "wild", kuten arvostelusetelissä usein luki. Jotkut tuomarit tosin pitivät sitä rodulle luonteenomaisena käytöksenä ja silloin arvosteluseteliin kirjoitettiin: "puhelias, esiintyvä naaras". Näyttelyura jäi lyhyeksi, kun se ei itse viihtynyt, vaikka sen rotuominaisuudet olivatkin varsin hyvät.

Melli tuli vaihtelevasti toimeen eri eurooppalaisten kanssa, mutta Pertun kanssa Melli oli sydänystävä. Oli liikuttavaa katsella miten hyvät kaverit ne olivat keskenään. Siinä oli todellinen kissapariskunta :).

Melliä vaivasi vanhoilla päivillään sitkeä virtsatietulehdus. Se saatiin antibiooteilla aina hetkeksi kuriin mutta uusiutui jatkuvasti. Tämän seurauksena Melli joi paljon, vaikka munuaisarvot olivatkin täysin normaalit. Reilun 16 vuoden iässä Mellillä todettiin myös nisäkasvain, mikä ei kuitenkaan ollut agressiivinen. Mellin kunto alkoi heiketä keväällä 2012 siinä määrin, että meidän piti luopua rakkaasta ystävästämme.

Kaipaamme kovasti Melliä, joka oli ainutlaatuinen somalityttö. Melli oli hallitseva persoona kissalassamme, koska halusi aina olla huomion keskipisteenä. Melli sai mitä halusi :) ja siksi somaliprinsessamme olikin meille erityisen rakas ystävä. Melli näytti tunteensa voimakkaasti ja oli siksi niin valloittava :).